Atuakkanik saqqummersitsineq

Olep oqaluttualioriaasii illernartuunngikkaluarput. Inuup avatangiisiminit sunnerneqarnerminit inuunerup ilusilerneqartarnera pillugu eqqarsartaaseq ’eksistentialisme’ aallaavigalugu qulequttat oqimaassinnaasut oqaluttuarisinnaasarpai soorlu imminortarneq, inuiaqatigiinnilu peqqusersiornerit.

Nanortalimmi Nuummilu peroriartornikuulluni inersimasunngoreerlunilu Danmarkimiinnini tunngavigalugu kalaaliussuseq iluanit avataaniillu isigalugu, kinaassutsikkut kusassagaanngitsumik kalaallit kinaassusaat pillugu isornarsiorpalaartumik suliai eqqarsalersitsisinnaasarput.

Ole Korneliussen paasisaqarfiginerorusukkukku, allaaserisarsimasai pissanganarluinnartut eqqarsalersitsisut soorlu taalliat, oqaluttuaaraliat takorluukkiallu kalaallisut qallunaatullu allatat ilisimasassarsiorfigiartukkit. Qallunaatut taalliat toqqaannartumik nutsigaanatik allareernikunit taalliareqqitaapput.

Ole Korneliussen suliani pillugit nalunnginneqarluartuuvoq taamaattumillu assigiinngitsunik nersornaaserneqarnikuuvoq, soorlu: Namminersornerullutik Oqartussaninngaanniit suliaqarnermut legati (1990), Harald Kiddes Legat (1994), Statens Kunstfondimiit ukiut pingasunut suliaqarnermut legati (1999) taavalu oqaluttualiat ataatsimoortut ’Uumasoqat’ 1999-mi Nordisk Råds Litteraturprisimut innersuussaasimalluni.

Saqqummersitaq 2022 apriilip 4-niit 15-iata tungaanut sivisussuseqassaaq.

Takuss atuarluarisilu