Fridtjof Nansen
10. oktobari 1861 - 13. maaji 1930
Ilisimatooq
Fridtjof Nanseni meeraallunili pinngortitamik ilisimatusarneq soqutigaa. Uumasorsiuujuvoq, immamik ilisimatusartoq aamma sianiutinut tunngasunik suliaqarnerminut maligassiuisuuvoq.
Sikuiuitsup eqqaani angalasartoq
Nanseni nunarsuaq tamakkerlugu tusaamasanngorpoq ilisimasassarsiorneq 1888-mi siuttuuffigigamiuk, siullersaallunilu Sermersuaq itivillugu iluatsitsilluni. Siornatigut ilisimasassarsiortut ileqquat atornagu Nansen ilanilu aalajangerput Sermersuaq kangianiit kitaanut itivinniarlugu.
Nansenip aamma immikkut issittumi atorsinnaasutut sanaajusoq umiarsuaq Fram atorlugu ilisimasassarsiorneq aquppaa, taamaalillutik Sikuiuitsup Avannarliup sikua tissukaqatigalugu Qalasersuaq qarsunniarlugu (1893-1896). Framip Qalasersuup qarsunniarnera iluatsinngilaa, 1895-milu Nansenip umiarsuaq qimappaa Hjalmar Johansen peqatigalugu Qalasersuaq sisoraatinik tikinniassallugu. Naak Nansenip Johansenillu Qalasersuaq angunngikkaluaraat Norgemut utermata sapiitsuliortutut nersorneqarput.
Diplomati
1905-mi Norgep immikkut naalagaaffinngornerata kingorna, Nansen Londonimi Norgip ambassadøriatut siullersaalluni qinigaavoq.
Humanisti
Sorsunnersuup siulliup kingorna Nanseni annertuumik sorsunnermi tiguakkanut qimar¬ngusunullu ikiuiniarluni suliniuteqarpoq. Russit innuttaanut ikiuiniarneq pilersaarusiorpaa, naa¬lagaaffiup inuisa imminnut sorsuunnerannik mumisitsinermillu pissuteqartumik kaannersuarmik eqqugaammata. 1920-ip ingerlanerani pimoorussilluni Tyrkie Grækenlandillu akornanni eqqisseqatigiinnissamut suliniuteqarpoq, Tyrkiemi inuiattut toqoraasoqarnera pissutigalugu qimarngusut armeniemiut ikiorniarlugit.
Nanseni siullersaalluni qimarngusunut Naalagaaffiit peqatigiissortaanut højkommissærinngorpoq, taanna FN-p pilersinneqarneranut aallarniutaavoq.
1922-mi Nanseni ikiuiniartutut eqqissisitsiniartutullu sulinerminut Nobelip eqqissinissaq pillugu nersornaasiuttangaanik tunineqarpoq.
Kalaallit Nunaanni ilisimasassarsiorneq, juli-oktober 1888
♦ Titarnermi kittorartaartumi takuneqarsinnaavoq umiarsuup puisinniutip Jasonip julip 17-ata tungaanut ingerlaarfia. Titarneq ataannartumi takuneqarsinnaavoq ilisimasassarsiortut sikumi puttaami julip 29-ata tungaanut kujammut saatserlutik ingerlaarfiat aamma kangerlummut Umiivimmut angallatinik minnernik avannamut angalaffiat.
♦ Sermilimmiit Qasigiannguanut ingerlavissatut siullermik pilersaarutaasimagaluartoq.
♦ Kangerluk Umiivik-miit Nuummut aqqutivia (15. august – 3. oktober).
1893-1896-mut Nansenip Framimik ilisimasassarsiorluni Polhave aqqusaarlugu aqqutigisimasai
♦ Framip Vardømiit kangimut aqqutaa, Siberiap sineriaa sinerlugu sikorsuit avannaqqullugit qeqertat Nysibiriskimiittut tikillugit (juli-september 1893).
♦ Fram sikkussaavoq qeqertallu Nysibiriskimiittut tungaannut kiisalu kimmut Spitsbergenip Svalbardimiittup tungaanut saavigussaalluni (september 1893-august 1896).
♦ Nansenip Johansenillu Qalasersuup tungaanut pisummik ingerlaarnerat kingornalu Kap Floramut Franz Josephs Landimiittumut uternerat (marts 1895-juni 1896). Qalasersuaq angunngilaat kisianni misiliisartunut allanut naleqqiullugit aatsaat taama avannarpartigisoqarpoq.
♦ Nansenip Johansenillu Kap Floramiit Vardømut angalanerat (august 1896).
♦ Framip Spitsbergenimiit Tromsømut angalanera (august 1896).