Oqaluttuat kalaallisuut
Kalaallit oqaluttuariaasiat oqaasiinnartigut oqaluttuariaatsimik kinguaariinnit kinguaariinnut ingerlateqqinneqartarsimasumik tunngaveqarpoq, tassa suli kalaallisut allattaaseqanngikkallarmat.
1800-kkunni Inuit inooriaasiannik silarsuarmioqataasut ilisimasakeqaat. Kisianni angutit eqeersimaartut pingasut kalaallit nammineq allallugit pigisimasaat oqaluttuaatit katersorlugit aallartipput taamaalillutillu nuna nunarsuup avannarpiarsuaniittoq ammaallugu.
Pilersaarut H.J. Rinkip (1819-1893), palasi Peter Kraghip (1794-1883) Vittus Steenholdtillu (1808-1862) aallartitaat arlalitsigut imaannaanngitsuuvoq ; Kalaallit nammineerlutik oqaluttuat kalaallisut allattarpaat – aammalu taakku tuniseqataalluarput. Pingajoqqat oqaluttuanik pissarsingaaramik atuakkanut sisamanut naammattunik pissarsipput.
Kalaallit seminariami atuartut oqaluttuat allaqqissaarpaat, Rasmus Berthelsenip (1827-1901) qallunaatut nutserpai aammalu nunaqqataasoq eqqumiitsuliortoq Aalut Kangermiu titartagartalersuivoq. Atuagaq kalaallisooq siulleq 1859-imi naqiterneqarpoq taaguuteqarluni: ”Kaladlit oKalluKtualliait: Kalâdlisut kablunâtudlo / Grønlandske folkesagn: opskrevne og meddeelte af indfødte”. Atuakkat sisamaat 1865-imi saqqummerpoq.
Oqaluttuanik katersat assilillugit naqiteqqinneqarnikuupput.
Oqaluttuat imaraat inuunermi najoqqutarisat, sangiannerit/ningarnerit, akiniaanerit, kulturikkut naapeqatigiinnerit piniarnermilu malitassat/ileqqussat, kisianni aamma silamut tunngasunik oqaluttuanik ilaat imaqarput.
H.J. Rinkip assaannarmik allagaatinik katersaatai massakkut Det Kongelige Bibliotekimi Københavnimi pigineqarput digitalisererneqarsimallutik. Assammik allakkat uani takuneqarsinnaapput: http://www.kb.dk/da/nb/materialer/haandskrifter/HA/e-mss/rink.html
Oqaluttuaq ”Aqissiaq” arlariinngorlugu pigineqartoq oqaluttuaavoq nukappiaqqamik peroriartorami allaniit oqilanerulerluni nukittunerulersoq. Qanoq nunaqarfimmi nukappiaqqat piniarnermik pisaqarnermillu inersimasunit ilinniartinneqartarnerinik oqaluttuaavoq. Aqissiap tamaasa qaangeramigit nunaqarfimminit qimaguppoq aatsaallu naligisaminik naapitsigami eqqissivoq.
Aalup qisummut kigartuilluni titartagaasa amerlanerit ulluinnarni inuuneq, akiuunnerit piniarnerlu imaraat aamma ilaat imaqarput pinngortitamik kigartukkanik
Aqissiamik oqaluttuaq qisummut kigartugaasoq.
