Katersugaatit

Greenlandic
Groenlandicap katersugaatai assigiinngitsunut marlunnut aveqqapput: Kalaallinut nunaannullu tunngasunik allaaserisanik katersugaatit (Nationalsamlingen) ilisimatuussutsikkut atuagaatit katersugaatit (videnskabelig samling).

Kalaallinut nunaannullu tunngasunik allaaserisanik katersugaatit

Kalaallinut nunaannullu tunngasunik allaaserisanik katersugaatit imarai saqqummersitat tunniussisussaatitaaneq malillugu tunniunneqarsimasut aammalu allaaserisat Kalaallit Nunaata oqaluttuarisaaneranut tunngasut. Kalaallit Nunaanni saqqummersitaapput, kalaallisut allataallutik imaluunniit Kalaallit Nunaat pillugu allaaserisaallutik. Kalaallinut nunaannullu tunngasunik allaaserisanik katersugaatit katersaapput qaqugumorsuaq pigiuagassagut.

Groenlandicami katersaatit assigiinngitsuupput tassaallutik atuakkat, naalaagassat isiginnaarneqarsinnaasullu, plakaatit Kalaallit Nunaannilu kulturikkut kingornussagut. Groenlandicap katersaatai amerlanerpaat saqqummersinneqarsimasuupput. Immikkut manuskriptit assaannarmik allanneqarsimasut pigaagut taakkuuppullu Kalaallit Nunaata oqaluttuarisaaneranut pingaarutillit.

Manuskriptit saqqummersinneqarsimanngitsut Nunatta Katersugaasiviata Allagaateqarfiatalu (NKA) katersorpaat.

NKA pillugu uani paasisaqarnerusinnaavutit 

Groenlandicap aviisit, atuagassiat saqqummersitallu allat Kalaallit Nunaanni saqqummersimasut qangaaniilli aamma katersorpai. Katersineq ingerlaavartuuvoq saqqummertullu tamaasa pigiumallugit qulakkeerniartarparput normui tamaasa katersorlugit. Atuagaaqqat, quppersakkat, katalogit, illoqarfiup assigi, ussassaarutit, misilitsinnernilu suliassat aamma katersortarpagut Nunatta oqaluttuarisaaneranut ersersitsisinnaasutut nalilerlugit.

Kalaallinut nunaannullu tunngasunik allaaserisanik katersugaatit atuagaatilerisoq siumut isumaqatigeqqaarlugu takuniarneqarsinnaapput. Katak.gl-imi ujaasinermi naammattoorneqarsinnaavoq imatut allaqqasoq ”inniminnerneqarsinnaanngilaq” tassa atuakkat angerlaallugit atorneqarsinnaanngitsut taamatut nalunaaqqasarput, atuagaatilerisumut saaffiginnilluni atuagaateqarfimmiilluni atuarneqarsinnaapput.

Groenlandicap atuagaatilerisui attavigikkit 

Immikkut katersugaatit

Inuit ataasiakkaat tunniussaqarnerisigut/ kingornussititsinerisigut immikkut katersugaateqarpugut, Kalaallit Nunaata ineriartorneranut kulturikkullu kingornutaannit ilassutaalluartunik. Immikkut katersugaatit silarsuup ingerlaasiata oqaluttuassartaanik imaluunniit sammisat aalajangersimasut annertuut imaraat.

Samuel Kleinschmidtip katersugaatai

Samuel Kleinschmidt (1814-1886) oqaatsinik ilisimatooq, Ilinniarfissuarmi ilinniartitsisoq, qatanngutigiinniani ajoqersuiartortitaq ilinniusianullu atuakkiortoq. Katersugaatai tassaapput atuagaatai, assaannarmik allattugai (manuskripter) allaffigeqateqartarsimaneranilu allakkat. 

Knud Oldendowip katersugaatai

Knud Oldendow (1892-1975) Inatsisileritooq, Kalaallit Nunaanni landsfogediusimavoq kingornalu Grønlands styrelsemi 1925-miit 1948-mut pisortaasimalluni. Katersugaatai Kalaallit Nunaat pillugit imaluunniit Kalaallit Nunaannersuunik imaqarput. Atuakkat, assilissat, inatsisit, assit, manuskriptit il. il. Kalaallit Nunaat pillugu saqqummersinneqarsimasut pisoqaanersaasa ilaat taamaallaat Knud Oldendowip katersugaataani pigineqarput.

Svend Frederiksenip katersugaatai

Svend Frederiksen (1906-1967) nunat issittut pillugit ilisimatooq. Katersugaatai tassaapput atuakkat atuagassiallu ilisimatusarnermini soqutigisaasa tunngavii. Nunani issittuni misissuisarnermini manuskriptiutai, assit, nipit immiussat, allattugaataalu katersaniipputtaaq. 

Jonathan Petersenip katersugaatai

Jonathan Petersen (1881-1961) ilinniartitsisoq, organi, Ilinniarfissuarmi ilinniartitsisoq, erinniortoq, atuakkiortoq oqaasilerissutinillu ilinniusiortoq. Katersaataai tassaapput atuakkat, nuutit, erinarsuutit, manuskriptit, allattugaataalu soqutigisaanik aallutaanillu aallaavillit.

Frederik Nielsenip (Faré) katersugaatai

Frederik Nielsen (1905-1991) ilinniartitsisoq, Landsrådemi 1957-imiit 1969—imut ilaasortaasimasoq, KNR-imi pisortaasimavoq atuakkiortuullunilu. Katersugaatai tassaapput atuakkat, manuskriptit spolebåndillu 1960-ikkut ingerlanerani immiussimasai imaralugit oqaluttuat, nipilersukkat qilaatersortullu. 

Emil Rosingip katersugaatai

Emil Rosing (1939-2010) Ilinniartitsoq, Nunatta Katersugaasiviani Allagaateqarfianilu pisortaasimasoq, qalipaasoq, atuakkiortoq ilinniartitsisorlu. Katersugaataasa imarai atuakkat atuagassialu nammineq katersorsimasai.

Jonathan Motzfeldtip katersugaatai

Jonathan Motzfeldt (1938-2010) Ilinniartitsisoq, palasi Naalakkersuisunullu siulittaasuusimasoq. Katersugaataai tassaapput atuagaatai assiutai namminerlu pigisimasamininngui. 

Kristian (Aaju) Olsenip katersugaatai

Kristian (Aaju) Olsen (1942-2015) ilinniartitsisoq assilialiortartoq, atuakkiortoq, nutserisorlu.  Katersugaatai tassaapput assaannarmik allatat (manuskripter) ullorsiutit, atuakkat ilinniartitsissutit allaffigeqateqarlunilu allagai atuakkallu arlaqanngitsut. 

Ove Bakip aviisini aallaatigisanik katersugaatai

Ove Bak (1939- ) ilinniartitsisoq, atuakkiortoq itsarnisarsiornermullu soqutigisalik. Katersugaatai tassaapput Kalaallit Nunaat pillugu 1832-miit 1988-imut aviisini allaatigisimasat.

Ilisimatuussutsikkut atuakkat katersugaatit

Ilisimatuussutsikkut atuakkat katersugaatitsinniipput Kalaallit Nunaata nunallu issittumiittut pillugit saqqummersitaasut ilaat. Groenlandicap ilisimatuussutsikkut atuakkat katersugaatai immikkut isumaqateqaqqaarani atorneqarsinnaapput kikkunnillu tamanit atorneqarsinnaallutik. Atugassat angerlaallugit atorneqarsinnaapput, annisinngikkaluarlugit qimerloorneqarsinnaapput, tusarnaarneqarsinnaallutillu. 

Ilisimatuussutsikkut atuakkat katersugaatit Ilisimatusarfimmi ilinniartut, ilinniartitsisut ilisimatusartullu atorsinnaasaasa akornanniipput. Groenlandicap atugassaatai Kalaallit Nunaanni innuttaasunit atorneqarsinnaapput. 

Kalaallinut nunaannullu tunngasunik allaaserisanik katersugaatit pigisatta assigi tamanit atorneqarsinnaasunngorlugit ilisimatuussutsikkut atuagaatitta akornanniipput. 

Groenlandicami katersaatitsinnik digitalinngortitsinissaq suliniutigaarput taamaalilluni katersaatit tamanit takuneqarsinnaasunngussammata.

Groenlandicami databasit immikkut katersorsimasaat