Pissarsiorfissat elektroniskiusut

Greenlandic
Pissarsiorfissat elektroniskiusut

Kalaallit Nunaanni nittartakkat

Kalaallisut oqaatsinut pissarsiorfissat elektroniskiusut

DAKA –qallunaatuumiit kalaallisuumut aammalu kalaallisuumiit qallunaatuumut ordbogi

Ilinniusiorfiup Oqaasileriffiullu digitalinngorlugu ordbogiliaat. Ordbogi kingullermik 2010-mi nutarterneqarpoq.

ilinniusiorfik.gl/oqaatsit/daka

Oqaasileriffiup oqaatsinut pissarsiorfissaataa elektroniskiusoq

Oqaasileriffik ulluinnarni kalaallisut oqaatsinut ilinniarnermi sakkussanik suliaqarsimavoq.

oqaasileriffik.gl/kl/ - ”Ikiuut” tooruk

Nittartakkami ”Ikiuut” toorlugu periarfissat assigiinngitsut iluaqutaasinnaasut nuissapput soorlu ”Kukkuniiaat aaneqarsinnaasoq”, ”oqaasiliuut”, ”oqaatsinik misissueqqissaarneq”, ”allattaasitaamut nuutsissut” il. il.

 

Kisitsisit atorlugit nassuiaasiornerit

Kalaallit Nunaanni Naatsorsueqqissaartarfik

Kalaallit Nunaanni nutaajunerusumi pissutsit kisitsisinngorlugit nassuiaataat takuneqarsinnaapput. Quppernermi paasissutissat ukiukkaarlugit aammalu sammisamut aalajangersimasumut immikkoortiterneqarsimasut aaneqarsinnaapput. Paasissutissat nutaannginnerusut atuaganngorlugit Groenlandicami pigineqarput.

www.stat.gl/default.asp?lang=kl

 

Nunap assingi

Asiami nunat assingi

Kalaallit Nunaanni illoqarfiit nunaqarfiillu assingi digitalinngorlugit teknikkikkut nunallu ilusaasa paasissutissaannik imallit katersorneqarsimapput. Nunap assingi nunap aqqanik sumiissusersiornermii atorneqarsinnaapput.

www.asiaq-greenlandsurvey.gl/najugaqarfiit-assingat/

 

Namminersorlutik Oqartussat saqqummersitaat

Naalakkersuisut naqitaat

Namminersorlutik Oqartussani 2002-miit ullumikkumut Kalaallit Nunaanni pisortat ingerlatsivianni saqqummersinneqarsimasut digitalinngortitat. 

naalakkersuisut.gl//kl-GL/Publications

 

Ilisimatuussutsikkut misissuinerni saqqummersitat

Ilisimatusarfiup ilisimatuuisa saqqummersitaat

Ilisimatusarfimmi ilisimatuut misissuinerminni allaaserisaasa ilaat saqqummersinneqarsimapput. Saqqummersitat oqallissaarutiniit ilisimatuut misissuinerisa inernerinik imaqarput.

www.uni.gl/saqqummersitaq.aspx

Pinngortitaleriffiup ilisimatuuisa saqqummersitaat

Pinngortitaleriffimmi ilisimatuut misissuinerminni saqqummersitaasa ilaat. Saqqummersiat ilisimatuussutsikkut allaaserisaninngaanniit ataatsimiinnerni imaqarnilianik imaqarput.

natur.gl/ilisimatusarneq/publikationer/?lang=kl

Silap pissusianik ilisimatusarfiup saqqummersitaat

Ph.d.-mi ilisimatutut allaatigisat, nalunaarusiat silallu pissusaanik ilisimatusarnermi inerneri saqqummersinneqarsimasut.

gcrc.gl/publications/theses/

Nittartagaq una kalaallisut oqaasertaqanngilaq.

 

Nunani allani nittartakkat

Aviisit atuagassiallu

Aviisittoqqat.gl

Aviisit atuagassiallu Savalimmiuniit, Kalaallit Nunaanniit Islandimiillu. Groenlandicap Islands National- og Universitetsbiblioteki suleqatigalugu ukua aviisit atuagassiallu Kalaallit Nunaanneersut digitalinngortissimavaat.

Atuagagdliutit. uk. 1861 til 1999
AvangnâmioK. Uk. 1913 til 1958
Grønlandsposten. Uk. 1942 til 1950
Nalunaerutit. Uk. 1905 til 1952    
Sujumut. Uk. 1933 til 1948

Kalaallisut naqitaaqqat arlaqanngitsut pigineqarput soorlu meqqit nipititakkat.

www.aviisitoqqat.gl/  timarit.is/ aqqutigalugu aamma iserfigineqarsinnaavoq.

Nittartakkat imai kalaallisut ilisaritippagut naak nittartakkani kalaallisut oqaasertaqanngikkaluartut.

Tidsskriftet Grønland

Det Grønlandske Selskabip 1953-imiilli Tidsskriftet Grønland saqqummersittalerpaa. Kalaallit Nunaanni nunanilu issittumi pissutsit pillugit allaaserisat assitalersukkat digitalinngorlugit atuarneqarsinaasunngortinneqasimapput, taakkualu imaraat allaaserisat 1953-imiit 2002-mut.

www.tidsskriftetgronland.dk

Tidsskrift.dk

Det Kongelige Bibliotekip atuagassiat digitalinngorlugit tidsskrift.dk-mi katersorsimavai. Kalaallit Nunaaanni nunanilu issittumi pissutsit Nunani avannarlerni allaaserineqarsimasut digitalinngorlugit saqqummersimasut ilaapputtaaq.

tidsskrift.dk/

Polarbibliotekip nittartakkanut allattorsimaffiutaanni takuneqarsinnaapput Nunat issittut Kalaallillu Nunaat pillugit allaaserisat digitalinngorlugit katersorneqarsimasut. Ataaniittoq takuuk.

 

Atuagaateqarfiit katersugaataat

Polarbibliotekip nunarput issittullu ilisimatusarfigineqarneri pillugit databasinut allattorsimaffia. 

Polarbiblioteket immikkut nunat issittut pillugit atuagaateqarfiuvoq. Københavns Universitetimi Kalaallit Nunaat nunallu issittut pillugit ilisimatusarnermit Arktisk Institutillu suleqatigineratigut ineriartortinneqarsimalluni.

tors.ku.dk/biblioteker/polarbiblioteket/

Nittartakkami saamiup tungaaniittumi ”Polarbiblioteket”-ip ataani pissarsiorfissat elektroniskiusut innersuussutaat takuneqarsinnaapput Sermitsiaq.ag KNR.gl-ilu Kalaallit Nunaanniit Center for World Indigenoues Studies USA-miittumut. Pissarsiorfissat Nunani Issittumi pissarsiorfissat issittumilu nunat inoqqaavi pillugit sammisaqartut amerlanerpaat kikkunnit tamanit takuneqarsinnaapput akeqaratillu 

”Databaser” iserfigigaanni nittartakkat nunat issittut oqaluttuarisaanerisa assinngorlugit takussutissiaat, Canadami inuitkultoorii pillugit Ruslandip avannarpasissuani saqqummersinneqarsimasut, ilisimatusarnermi nunat inoqqaavi pillugit suliniutit, kalaallisut oqaluttualiat nalunaarsorneqarsimasut allattorsimaffiat il. il nassaarineqarsinnaapput.

tors.ku.dk/biblioteker/polarbiblioteket/databaser/

Arktisk Institutip nittartagaaniittoq Sonnes base.

Mag. art. Birgitte Sonnep kalaallisut oqaluttuat nalunaarsorlugit katersorsimavai. 2150-it missaat nutsersimavai naalisarlugilluunniit 130-it missaat nalunaarsuinnarsimallugit. Oqaluttuat Heinrich Rink, Knud Rasmussen, Gustav Holm, William Thalbitzer, Erik Holtved, Paul-Émile Victor, Jens Rosing, Otto Sandgren, Hans Lynge, Mâliâraq Vebæk, Martêraq Nielsen il. il. katersaataanninngaanneerput.

Sonnes basemi ujaasinissamut nittartakkami  ilitsersuutitaqarpoq

Arktisk Institutip nittartagaani allanik digitalisererneqarsimasunik peqarpoq soorlu assit nunani issittumeersut katersugaatigineqartut.

arktiskinstitut.dk/index.php?id=77

Det Kongelige Bibliotekip Kalaallit Nunaat nunatsinnilu pissutsit pillugit digitalimik pissarsiorfissaataat elektroniskiusut.

Det Kongelige Bibliotek (KB) Danmarkimiittoq Kalaallit Nunaat pillugu imaluunniit nunatsinneersunik digitaliusunik amerlasuunik katersaateqarpoq akeqanngitsumik atorneqarsinnaasunik.

Naliginnaasumik ujarlerneq

KB-ip atuakkat digitaliserertissimasaat Kalaallit Nunaannut tunngasut imaluunniit nunatsinneersut uani takuneqarsinnaapput

soeg.kb.dk/discovery/search?vid=45KBDK_KGL:KGL&lang=da

Ajornannginnerusumik ujarlerniaruit saamiatungaaniittoq atorlugu assit, nunat assingi, atuagassiat atuagaaqqallu digitaliusut nassaarisinnaavatit. Nassaarni ”Tilgængelig online”-mik allaqqasoqarpat toqqaannartumik linkia toorlugu atuarsinnaanngussavat.
Ilisimatusarfiup atuagaateqarfiata Groenlandica Nunatta Atuagaateqarfianiittoq Det Kongelige Bibliotekilu suleqatigalugit atuakkat kalaallisut allaqqasut 1900-p siorna saqqummersimasut digitaliserertippaat.

Immikkut katersugaatit

Det Kongelige Bibliotekip immikkut katersugaataasa ilai ugguuna toqqaannaq iserfigineqarsinnaapput:

www5.kb.dk/editions/any/2009/jul/editions/da/

Kalaallit Nunaat pillugu nunatsinneersunilluunniit digitaliserikkanik ”Kort & Atlas” aammalu ”Billeder” imaqarpoq aamma assersuutigalugu ”Vesterlandske håndskrifter”-imi kalaallisut erinarsuutit oqaluttuallu kaersaatigineqarlutik.

 

Filmit pisimasuinnik tunngavillit

Filmcentralen

Det Danske Filminstitut Kalaallit Nunaanniit Kalaallit Nunaallu pillugu filmit pisimasuinnik tunngavillit filmillu naatsuliat katersaatigivaat.

filmcentralen.dk/

Angerlarsimaffinniit nittartakkamut iserlutit filmit amerlanerpaartat isiginnaarsinnaavatit, atuartitsissutilli immikkut isertaateqarluni aatsaat takuneqarsinnaapput.